25. lokakuuta 2016

FLORES. Kantoja vedessä.

Takaisin rannalle. Me laskeuduttiin vuoristosta viimeisen kerran meren äärelle. Meidän majatalo oli Maumere-kaupungista pikkaisen pohjoiseen. Joku reissaaja jossain oli meille paikkaa suositellut, joten me reissattiin sinne ensin bussin katolla, sitten pienessä pakussa, jonka takaosa oli muutettu yökerhoksi, jossa soivat parhaimmat ysäri teknobiisit.



Onneksi meidän majatalo oli rauhallinen ja hiljainen. Me vaan relattiin ja luettiin kirjoja monta päivää. Ei vuokrattu skootterin skootteria. Kaksi kertaa käveltiin viereiseen ravintolaan illalliselle. Kerran käytiin snorkkelointireissulla.



Me vuokrattiin paatti ja kapteeni meidän majatalosta ja käytiin hollantilaisen kanssareissaajan kera läheisillä saarilla. Snorklailu oli keskivertoa. Täällä on selkeästi viskottu dynamiittipötköjä veteen. Se kun nostattaa kalansaalista.



Parasta reissussa oli kuitenkin ehdottomasti delfiinit. Onhan delfiinejä ennenkin nähty (en ole tainnut vielä päästä ikinä niiden kanssa uimaan, vaikka Sussun kanssa Aussilassa kovin yritettiin), mutta nämä delfiinit nukkuivat. Kai mä jotenkin olen aina tiennyt, että myös merenelävät nukkuvat jossain vaiheessa, mutta en mä ole ennen nukkuvia delfiinejä nähnyt. Siinä ne köllöttivät meren pinnalla, ja meidän kapteeni vain osotteli, että tuolla ne ovat. En mä mitään nähnyt, kun siinä edessä oli jotain möykkyjä tai kantoja vedessä. Sitten välähti, että ne möykyt OVAT niitä delfiinejä. Oho. SMRT.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti