Lits läts

Kouluvuoden alku meinaa aina märkiä ilmoja. Joka päivä sataa enemmän tai vähemmän, tiet ovat poikki,kakarat uivat lätäköissä, krokot pörräävät tulva-alueilla ja Saara kirjoittaa sadekaudesta. Aina sama meininki. 

Tämä sadekausi on ollut pitkä. Yleensä ensimmäisen jakson loppua kohden alkaa olla ilmassa jo pientä kuivan kauden tuoksua. Se tuoksuu erilaiselta. Ja sen tuntee ihollakin. Aussilassa on jotenkin ihmeellä oppinut analysoimaan ilmankosteutta. Kai me Suomessakin säästä jauhetaan, mutta en mä muista koskaan ilmankosteudesta puhuneeni. 

Pari päivää oli sellainen olo nahassa, että sieltä se kuivakausi tulee. Jess! Ei oo hiki päällä jatkuvasti. Pyykit voi kuivattaa ulkona. Jalat ei ole jatkuvasti märät. Darwiniin voi ajaa vaikka joka viikonloppu, jos sille päälle sattuu. Siihen se sitten jäi - pariin päivään.

Sadetta on tullut nyt kolme kuukautta liian pitkään. Vettähän se vain on, mutta saattaisi meitä huolestuttaa, jos lumi on vielä maassa kesäkuussa. 

Meidän paikallinen uskonnon ope tosin tiesi kertoa mulle, että tämä ei ole sadetta. Ei niin kun kunnon sade-sadetta. Tämä ei-sade ei ole puille ja kasveille. Tämä ei-sade on vain ruohoille. Okei. Mitäs menin kysymään. Kovin sateelta tämä ei-sademainen sade mun mielestä vaikuttaa. 

Sijaisope

Mä olen ollut puolisentoista vuotta aikuisopetuksessa, mutta silloin tällöin mua tarvitaan luokassa. Meille on tänne perähikiälle lähes mahdotonta hommata sijaisopettajia, silloin kun oikeet opet ovat kipeänä tai koulutuksessa. Pari kertaa vuodessa käy helposti niin, että yläkoulun 10 maikasta on 6 kipeänä tai Darwinissa syystä tai toisesta. Sitten mut raahataan kehään.

Ei mua niin haittaa. Aikuisopeilu on aika pitkävetoista hommaa, joten mä meen ihan mielelläni pariksi päiväksi luokkaan. Voi touhuta kaiken näköistä muksujen kanssa, mutta ei oikeastaan oo mistään vastuussa. Jee!!! Nyt sormimaalataan, kakarat! Tai: nyt sormimaalataan kakarat!

Olin pari päivää seiskaluokkalaisten kanssa. Ensimmäinen päivä oli täysin paska. Just sitä kuraa, mitä aina on sijaisopena. Paitsi että, kun ollaan Wadeyessä, se meinaa sitä, että puolet luokassa huitelee pitkin käytäviä, neljäsosa on koulun katolla ja neljäsosa repii tapetteja seiniltä tai hakkaa interaktiivista taulua vasaralla. Tai jotain muuta vastaavaa.

Seuraavana päivänä mulla oli sitten omat materiaalit mukana. Sijaisopeilussa on nopeasti oppinut sen, että on parempi mennä omilla vehkeillä, sillä ne tuntee parhaiten. Me opiskeltiin hieman Egyptin karttaa, opittiin miten muumioita tehdään ja treenattiin 10 uuden sanan kirjoittamista. Yhtäkkiä mulla olikin ihan hyvin totteleva ja käyttäytyvä luokka. 

Jostain syystä mä sain ajatuksen tuoda savea luokkaan. Mikä ääliö. Se, että aamu meni hyvin, ei mitenkään meinaa sitä, että iltapäivä menisi hyvin. Savesta oli tarkoitus tehdä pyramideja. Paitsi, että savesta tehtiin lentovoimille kelpaavia aseita ja peniksiä. Sitten me pestiin seinät ja lattiat. Savea oli joka helvetin paikassa.

Peniksen savesta vääntänyt poika väitti kivenkovaan, että kyseessä oli raketti ja mä en vain ymmärrä. Raketissa oli suonet ja esinahka. Sälli unohti, että täällä mä opetan myös seksivalistusta. 

Parasta vain mennä himaan. Kaataa lasi viiniä. 

Back to School

Käydään me joskus töissäkin. Silloin meillä on tällaista:

Loppua kohden on vahingossa lipsahdettu totuuden puolelle. 

Ja tällaista:

Mä en edes tiedä, miten tätä asetta käyttäisi. Ovat nämä aika insinöörejä, vaikka eivät osaakaan lukea. 

Sillä oonhan suomalainen XIV: Nippon

66. IITTALA

Uusi koko. Let's enjoy good taste. No, let's.

67. LIPPU

Ei ollut edes suomalaista sukunimeä postilaatikossa. Tarkastin.

68. EHKÄ SÖPÖ

Nyt ollaan Japanin pop-kulttuurin sydämessä. Harajukussa. Vähänks on hei söpöö!

69. VITSI

Ismo, johan vitsin murjaisit.

70. MUUMI-KAHVILA

Johan tästä Muumi-vimmasta olikin juttua. Tokiossa oli Muumi-kahvila, johon mun oli päästävä ruisleivänhimossa. Ei niillä ollut kunnon ruikkaria. Buu. Leipä oli sitä sellaista makeaa saaristolaismeininkiä, joka menisi ennemminkin pullasta. Mutta eihän nämä raukat paremmasta tiedä, joten kahvila oli ihan tupaten täynnä ja sinne oli jopa jono. Kelatkaa: JONO!