Malediivit: Dhiffushi & Thulusdhoo

Meillä paloi käämit Ukulhaksen kananmunan hajuisiin suihkuihin ja netin toimimattomuuteen, joten me päätettiin vaihtaa kokonaan atollia. Jalkiviisaana voin sanoa, etta paatos oli väärä. Ukulhaksen puhtaat rannat ja leppoisa ilmapiiri ja hyvät ravintolat olivat aivan toista luokkaa kuin meidän seuraava atolli.

Me matkattiin seitsemän tuntia laivalla seuraavan atollin saarinauhaa pohjoiseen, ja jokainen saari näytti tylsältä ja ankealta. Me toivottiin, että maisemat muuttuisivat mitä pohjoisemmaksi me matkattiin. Eivät ne muuttuneet. Tietenkin vesi oli vielä kirkasta ja turkoosia, rannat valkoisia ja kylät sööttejä, mutta jotenkin sitä tottuu nopeasti kaikkeen kauniiseen.

Dhiffushin-saari oli avomeren puolella, mikä merkitsi sitä, että ranta oli kovin tuulinen ja aallot huomattavasti isompia. Ei siinä vielä mitään, mutta saaren turistiranta oli vain parisen kymmentä metriä pitkä. Me käveltiin saarta ympäri, ja todettiin nopeasti, että roskaa oli. Ei kiva.

Me sovittiin seuraavaksi päiväksi paattireissu majatalon väen kanssa. Me köröteltiin pikku paatin kanssa atollin ulkoreunalle, ja sieltä löytyikin komeita koralleja. Hassua miten kuollut hiekkapohja muuttui äkkiä vedenalaiseksi viidakoksi. Korallialue oli iso ja siellä oli monen näköistä elämää. Meidän kapteeni kertoi, että nämä korallit ovat vain muutaman vuoden vanhoja. Ennen riutta oli kahluuetäisyydellä saaresta, mutta ne korallit kuolivat El Ninon aikana, ja nämä korallit ilmestyivät kuin tyhjästä sen jälkeen.

Me pysähdyttiin myös hiekkasärkälle, joka törrötti merestä. Hiekka oli vain muutaman senttimetrin veden pinnalla, mikä loi jotenkin aavemaisen tunnelman. Ilmankos lauttojen kapteenit töllöttävät GPS-ruutua koko matkan ajan. Nousuveden aikaan hiekka on varmasti katseelta piilossa, eikä siihen tee mieli ajaa karille. Tänne tekisikin mieli jäädä lököttelemään rannalle ja vaikka lukea kirjaa. On aurinkoista, lämmintä ja roskaton ranta. 

Saari ei oikein sykäyttänyt, joten me palattiin atollin saariketjun edelliselle saarelle, joka me oltiin jo pikaseen nähtykin matkalla pohjoiseen. Ei tämäkään saari huono ollut, mutta maisemat ja rannat kalpenivat edelliselle atollille, jossa Rashdoo, Thoddoo ja Ukulhas nostivat riman hyvin korkealle. Ei Thulusdhoossa mitään vikaa ollut. Ranta oli kapoinen. Saarella ei ollut juurikaan tekemistä. Ilma oli tuulinen. Eikä missään voinut maksaa kortilla. Saarella on tosin mailman ainoa Coca Cola –tehdas, jossa juomat valmistetaan suolavedestä. Ei siinäkään paljoa näkemistä ollut, joten se siitä atollista.