Intiassa matkustaa paivittain junalla noin 20 miljoonaa ihmista.
Intian rautatiet tyollistaa 1,5 miljoonaa ihmista.
Intiassa on noin 6900 juna-asemaa.
Ma oon aina tykannyt matkustaa junalla. Juna hakkaa bussit ja lentokoneet mennen tullen. Istun mielluummin junassa 10 tuntia kuin 5 tuntia bussissa. Intia on junamatkailun kannalta otollinen maa. Matkat on pitkia, junat nopeita ja halpoja. Junalipun varaaminen on kylla oma prosessinsa. Jos sen ottaa huumorilla, sille voi jopa nauraakin... ainakin jalkeenpain.
Meidan ensimmainen paiva Intiassa oli paattya kyyneliin. Yritettiin varata junalippua Chennaista Kochiin. Junalipun varaamiseen tarvitaan ihan torkeat maarat vapaata muistia korvien valissa. Perinteisten lahtoaikojen ja asemien nimien lisaksi taytyy muistaa junan numero ja junan nimi. Taytyy myos tietaa, onko junassa viela tilaa. Sen voi hyvassa lykyssa tarkistaa varaustoimistossa olevalta tietokoneelta. Tietokonetta varten sinun tosin taytyy muistaa viela lahtoaseman ja tuloaseman numeeriset koodit. Niita ei ole listattu missaan seinilla. Sitten viela taytyy muistaa, missa varausjarjestelmassa oli tilaa. Junassa on tietty maara istuimia varattu naisille, vanhuksille, turisteille, hatatapauksille ja ties mille. Eli on ihan turha kuvitellakaan, etta menisi luukulle ja varaisi paikan esimerkiksi seuraavaan Delhin-junaan. Eieieieieiei!
Ensimmainen junaseta, johon tormasimme ja jota kylassa rakastavasti kutsuttiin junanatsiksi, oli aikamoinen tapaus. Ei hanta paljon kiinnostanut neuvoa tai ohjata. Saimme lomakkeet, jotka tuli tayttaa, ja jos niita ei ollut taytetty oikein, han viskasi ne takaisin pain nakoa, huusi ja solvasi asiakasta muutamalla eri kielella, joista yhden luulin tunnistaneeni englanniksi. Sitten me holmoteltiin sen lapun kanssa ja arvottiin, mika mahtoi menna oikein ja mika vaarin. Korjattiin muutama numero ja koetettiin onnea uudelleen. Muutama tunti myohemmin meilla oli jotkut liput jonnekin.
Taman junan kyljesta loytyi meidan nimet.
Junat ovat aivan mielettoman pitkia, useamman sata metria. Junalla matkustamisen tekee erityisen mielekkaaksi se seikka, etta ne ovat todella nopeita. Aivan romunkin nakoinen juna saavuttaa helposti 160 kilmetrin tuntinopeuden, eika se tunnu junan sisalla miltaan. Kun ollaan paikallisten kanssa vertailtu junia, he ovat olleet yllattyneita siita, miten onnettoman hitaita meidan VR:n kalusto on, vaikka luulisi hintaeron olevan se asia, jota hammastellaan ja kauhistellaan. Pendolino, pah! Perusyojuna, 14 tuntia, sanky kuuden hengen hytissa, maksaa noin neljalla euroa. Kuvittele, etta paasisit neljalla eurolla Leville laskettelemaan. Miten meidat onkin huijattu kuvittelemaan, etta VR olisi jotenkin tehokas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti