Käyttäydyhän

Kouluvuoden toinen puolikas. Meidän kolmas jakso alkoi koulutuksella Darwinissa. En tiedä, oletteko mun jutuista huomanneet, että meillä on koulussa käytösongelmia. Siis ei meillä - niin kuin opettajilla, ei ainakaan kaikilla - vaan muksuilla. Rehtori lennätti meidät Darwiniin oppimaan, miten ne mukulat laitetaan kuriin.

Ei siitä sen enempää. Liiba laabaa kahdeksan tuntia päivässä kolmen päivän ajan. Mainitsemisen arvoista koko reissusta on mun uusi puhelin ja siinä se. Totesin Japanin-reissulla, että vanha puhelin on mennen talven Lumia (äidin vitsi). Netti jäätyi jatkuvasti ja kamera oli onneton, joten mä halusin puhelimen, jossa on kunnon kamera, mutta ei kiitos tuhannen dollarin iphonea. 

Nyt on räpsitty kuvia. On räpsitty kuvia meidän opettajien yhteisillalliselta, jossa oli avoin baari, mistä meidän rehtori joutui koulupiirivastaavan puhutteluun. Musta tämä oli juuri sellaista team buildingiä, mitä meillä tarvitaankin. Vähemmän "tässä on kivi, höyhen ja lehti… selitä niillä, millainen suhteesi on Jeesukseen" ja enemmän "tässä on koulun pankkikortti… pitäkää hauskaa".

Paluumatkalla tuli otettua varmaan sata kuvaa yläilmoista. Meitä opettajia oli sen verran monta reissussa, että paluu tapahtui kolmella lentokoneella. Mä olin rehtorin ja meidän ranger-opettajan kanssa pienimmässä lentokoneessa. Me noustiin ilmaan ensimmäisenä, mutta pian toinen koneista ohitti meidät. 

Kyllä on maa kuivana. Maastopalojakin on vielä jonkin verran. Nämä täällä polttavat ryteikköä, jotta se ei sitten pala kaikki kerralla, kun monsuunikautta edeltävät ukkoskuurot ja salamat saapuvat. Aivan järkeenkäypää. Etelästä tulleet aussit meinaavat lirauttaa alleen, kun näkevät ryteikköpaloja. Siellä kun ei ole turvapolttoja. Se onkin kiva sitten, kun palaa pieniä kaupunkeja kerralla.

Wadeye on ruskea ja rutikuiva. Monsuunikauden aikana on sietämättömän kuumaa ja kosteaa, mutta ainakin näyttää hyvältä. Meidän kämppä on uima-altaasta kaksi rakennusta ylöspäin ja yksi oikealle. Huomaa, että on ollut sprinklerit päällä.