9. EMU
on iso lintu, toiseksi isoin maailmassa, noin kaksi metriä. Ne ovat uteliaita lintuja, jotka saattavat seurata ihmisiä ihan huvikseen. Eikä se piilota päätään hiekkaan säikähtäessään. Se juoksee pois. Oikein pirun kovaa - jopa viittä kymppiä tunnissa, yksi harppaus voi olla melkein kolme metriä pitkä. Sillä ei ole pussia, jossa se pitäisi pentujaan. Niillä on aina jotenkin mutruinen ilme. En ole maistanut. Liha on kuulemma lähes rasvatonta (1,5 %), ja se luokitellaan punaiseksi lihaksi. Mielelläni kyllä kokeilisin. Mä en tiedä, millä ilveellä emusta puristetaan öljyä, mutta se on aika ihmeellistä tavaraa. Siinä on rutkasti antioksidantteja, ja siinä sanotaan olevan myös anti-inflammatorisia vaikutuksia. Siis on hyvää tulehduksiin. On kuulemma vielä hyvää tavaraa reumaan, niveltulehduksiin ja haavoihin. Emuöljy parantaa haavoja. Who knew? Kavereista saadaan myös kivoja lompuukeja ja vöitä.
Mitäs outoa mä nyt sitten näistä kavereista keksisin teille kertoa? Ne voivat elää viikkotolkulla ilman ruokaa. Ne nielevät kaikenmoista sälää kuten kiviä ja metallin kappaleita, jotta saisivat rikottua ruokaa mahassaan. Ne juovat todella harvoin mutta paljon kerrallaan. Ne eivät nuku kunnolla vaan torkkuvat aina hetken kerrallaan. Lisäksi nekin ovat hyviä uimareita. Kätevää tolleen niin kuin aavikkotipulle. Niiden laulu on vähintäänkin omituista. Kuulostaa lähinnä siltä, kuin joku löisi tyhjiä bensatynnyreitä lekalla. Viilentyäkseen ne läähättävät kuin koirat. Parasta emuissa? Naaraat hoitavat viettelyn sekä tappelevat uroksista, ja urokset hoitavat hautomisen. You go girls! Naaraat hoitavat kyllä munimisen. Munat ovat tummanvihreitä ja painavat vähän alle kilon. Uros sitten istuu niiden päällä kahdeksan viikkoa eikä syö tai juo mitään. Sillä aikaa naaras käy kiksimässä uuden uroksen kanssa ja munii uudet munat.
10. PINGVIINI
Australian pingviinit ovat pikkuruisia, ja, kuten kaikki tietävät, kaikki pieni on söpöä. Näissä kavereissa ei ole mitään erikosita tai outoa. Ei pussia, ei sähkömagneettikenttää, ei kolmion muotoista kakkaa. Ihan peruspinguja - paitsi pieniä, noin 30 cm. Ja ne haisevat aika kaamealle. Ne viettävät koko päivän auringon noususta sen laskuun merellä metsästäen kaloja. Täytyy olla pikku veikoilla aikamoinen kunto.
11. PAPUKAIJAT
Näitähän sitten löytyy. Pohjoisessa on tietysti vielä omat kaijansa, joita mä en ole nyt muutamaan vuoteen nähnyt, joten en osaa niistä juuri mitään sanoa. Täällä näkyy paljon erilaisia roselloja ja kaijoja nimeltä galah*. Ne ovat kauniin näköisiä mutta ei todellakaan kuuloisia. Mä haluisin pitää takapihalla vesikulhoa, joka houkuttelisi näitä värikkäitä siivekkäitä näköetäisyydelle, mutta niistä lähtee niin hirveä meteli, että mun ehdotukselle laitettiin ehdoton stoppi. Ymmärrän kyllä. Niitä saattaa pesiytyä naapuripuihin muutama sata, eikä ajatus super aikaisesta herätyksestä kauheaan kieuntaan kieltämättä kuulosta kivalle.
*Vieläkään kukaan ei ole uskaltanut ehdottaa mulle, miten galah-sanasta väännetään monikon partitiivi. Äännettäessä sana loppuu vokaaliin, joten onko se galah'ia, galah'ita, galah'ja…aaargh! Vai galoja? Kielioppihajoaminen.
12. MUUT LINNUT
Olen laiska, onhan tässä jo tullut tarinoitua, joten mä niputan loput siipiveikot yhteen. Australialaisten suosikkilintu lienee kookaburra, jossa ei ole kauheasti mitään katsomista, mutta lintu on kieltämättä kovin symppis. Kookaburran laulu on hyvin tarttuvaa, sillä se kuulostaa ihan naurulta. Ku-ku-ku-ku-ku-KU-KU-KA-KA-KA-KAA-KAAA! Mielipuolisen naurulta. Nimikin johtaa linnun hysteerisestä ja maanisesta käkätyksestä. Linnun nauru on jopa päätynyt World of Warcraft -peliin. Itse lintu on hieman pöllämystyneen nörtin näköinen.
Wedge-tailed eagle on pelottava ilmestys. Me nähtiin useampikin syömässä itsensä kokoista kengurun raatoa tien syrjässä. Ne ovat isoja ja ilkeitä. Ajettiin autolla ohi, eikä lintu edes lähtenyt lentoon. Se oli selvästi valmis haastamaan meidän Nissanin. Enkä ole yhtään varma siitä, että me oltaisi voitettu sitä kisaa. Mä hävisin pelkän tuijotuskisankin. Se on yksi maailman suurimmista petolinnuista. Wedgien siipien väli voi olla reippaasti yli kaksi metriä, ja lintu itse voi olla yli metrin pituinen. Sen koukkunokka näytti olevan vähintään viisi metriä pitkä ja aina veren peitossa. Ne tappavat jopa kaksimetrisiä punakenguruita ja emuja. Enough said.
Lisäksi me nähtiin reissussa ihan muutama lokki ja kaikennäköisiä muita siivekkäitä. En muista, olenko Suomessa nähnyt linnun läähättävän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti