Maailmanpyörän tarakalla: Uusi osoite

Hei, me muutettiin!

Meillä on uusi osoite. Vihdoinkin. Meidän piti kämppäillä vain väliaikaisesti Kränän siskon luona, mutta jotenkin ne viikot venyivät kuukausiksi. Mä olin kyllä ihan muuttovalmiina ensimmäisen parin kuukauden jälkeen, mutta Kränä oli ehtinyt jo juurtumaan siskonsa sohvalle. Mua jurppi asua toisten nurkissa. Ei ole yhtään yksityisyyttä, ja varsinkin, kun me oleskeltiin siipan sukulaisissa, oli jatkuvasti sellainen olo, että ei voi oikein edes riidellä, kun sana kiiri anoppilaan valonnopeudella. Ei sillä, että olisi hirveästi tehnyt mieli riidellä, mutta eniten mua ehkä jurppi se, että ei ollut mahdollisuutta riidellä, jos siltä vaikka joku päivä sattui tuntumaan. Vaikka ei siis sattunut. Toinen hyvä puoli pois muuttamisessa on se, että enää ei tarvitse aamuisin herätä siihen, kun mukula rullaa ympäri kämppää paloautolelullaan, josta kuuluu miljoonan desibelin vahvuudella kauheaa ulvontaa: "UuuUUUUuuuUUUuuuUUU, EXTEND THE LADDER!" Vi**u.

Vanha osoite. Edelleen virallinen osoite.

Kränän kaveri, Jim, osti joulukuussa omakotitalon, jota nyt on sitten kuukausien saatossa rempattu asuinkuntoon. Ensin kämppään muuttivat Kränän kaverit Melbournesta, Bear ja Bevan, joiden vuokrakämppä aivan Melbournen keskustasta myytiin alta pois ja jotka olivat ylipäätään kyllästyneet Melbournen kalliisiin vuokriin. Mun mahdollisuudet muuttaa Melbourneen hävisivät kuin tuhka tuuleen samalla, kun pojat, Kränän ainoat kaverit Melbournessa, muuttivat takaisin Ballaratiin. Sitten me kärvisteltiin kuukausikaupalla, että mihin muutetaan, koska muutetaan… Mikään, mitä mä ehdotin, ei käynyt Kränälle, eikä mua kauheasti kiinnostanut hengailla Ballaratissa. Eikä kyllä kiinnosta vieläkään.

Koska Ballarat on tylsä, mä luen paljon.

No, anyway, Bear irtisanoutui töistään ja päätti lähteä kiertämään maailmaa - tällä hetkellä Bear on jossain päin eteläistä Afrikkaa - joten me muutettiin Bearin huoneeseen. Asutaanhan me edelleen toisten nurkissa, mutta on meidän tilanne silti täysin eri. Me ollaan kuitenkin tasa-arvoisia kämppiksiä muiden kanssa, eikä mulla ole sellainen olo, että tarvitsee pyytää lupa, jos mä haluan laittaa porkkanoita jääkaappiin. Kaikista parasta tässä kämpässä on se, että näillä on jatkuva lämmin vesi ja keskuslämmitys. Woo hoo! Eipä tarvitse palella. On jotenkin outoa istua sohvalla ja katsoa telkkaria ilman pipoa ja lapasia. Enkä liioittele yhtään. En.

Oli niin kylmä, että veri lakkasi kiertämästä pikkuvarpaassa.

Bear tyhjensi huoneensa omista kamoistaan, jotta me päästään muuttamaan omien roiniemme kanssa. Meidän koko muutto-operaatio kesti kyllä vain parisen tuntia, sillä ei mulla ole kuin pari rinkallista kamaa ja Kränä on aika samoissa. Loppupäivän mä sitten siivoilin poikain jälkiä. Kyllä huomaa, että täällä on asunut pääasiallisesti sinkkusällejä. Kyllä vessa ja kylppäri oli niin täynnä pölyä ja karvoja, että vähän yökötytti pestä pyttyjä ja suihkun pohjaa. Täällä on toki remppa vielä kesken. Kämppä on täysin asuinkunnossa, mutta esim. keittiö uudistetaan vielä täysin. Mua ei haittaa asua sellaisen keskeneräisyyden keskellä, mutta huoneen entinen isäntä asui vielä pahvilaatikoista. Monta kuukautta muuton jälkeen. Ei ymmärrä. No, nyt ne on tungettu autotalliin.

Tässä on osa meidän uusista kämppiksistä ja syy, miksi me kuivataan meidän kamppeet olohuoneessa.