15. toukokuuta 2014

Arkikuvahaaste

Arkikuvahaaste 1/5. Maanantai.

Sorruin sitten tähänkin. Mut haastettiin jo viime viikolla, mutta me majailtiin silloin Balilla. Siellä on lomailtu kyllä useampaankin otteeseen, mutta ei se vielä ihan arkea ole.

Arki on sitä, kun ensimmäisenä koulupäivänä matkalla töihin kylän kulkukoiratkin ovat niin raatoina, että autojen pitää ajaa niiden ympäri. Itse koulupäivästä en juuri muista mitään. Ei mulla ollut kuin kuusi oppilasta ja niistäkin kaksi alkoivat mätkiä toisiansa turpaan, joten heidät vietiin kotiin. Neljä oppilasta jäljellä.

Arki on sitä, kun palaa lomilta ja jääkaappi on tyhjänä. Käytiin meidän kaupasta hakemasta Jimmy-sedän suosittelemia vihanneksia. Oli oikeastaan kyllä kiva käydä morjestelemassa tuttuja kaupalla.

Arki on sitä, kun pitää vääntää kolme koneellista pyykkiä. Ette te tarvi siitä valokuvia.








Arkikuvahaaste 2/5. Tiistai.

Perus koulupäivä. Me palkittiin muutamia muksuja hyvästä käytöksestä. Eräs poika Grantin luokalta sai hienon Stronger Smarter -paidan. Mä olin vähän kade. 

Mun luokka sai kortin meidän vanhalta harjoittelijalta, joka lähti reissuun Ameriikan maalle. Likat olivat aika innoissansa. Tänään oppilaita taas vain kuusi.

Mun vanha apuope sai uuden lapsenlapsen. Apuope koetti saada tytärtään nimeämään lapsen Saraksi, sillä Wadeyessä ei ole vielä paikallista Saraa (tai Saaraa), mutta vauvasta tuleekin Kara Kolumboort.








Arkikuvahaaste 3/5. Keskiviikko.

Meillä oli tänään historiaa, ja me puhuttiin siitä, miksi Australiassa puhutaan englantia, miksi näiden lipussa on brittien lippu ja miksi kuningattaren kuva on dollarin kolikoissa. Puhuttiin vähän siitä, miksi kaikki eivät tykkää nykyisestä lipusta. Iltapäivällä me suunniteltiin omat uudet Australian liput ilman brittiläisiä vivahteita.

Meillä kävi kylässä myös rokotemestari, joka lykkäsi mun teineille kaikenmoisia piikkejä. Nämä täällä saivat myös kohdunkaulasyöpärokotteen. Annettaisikohan niitä opettajillekin?

Keskiviikkoiltaisin me käydään mätkimässä toisiamme nyrkkeilyreeneissä. Kyllä huomasi, että lomien vuoksi ovat muutamat treenit jääneet väliin. Silti nauratti.










Arkikuvahaaste 4/5. Torstai.

Tänään oli jostain syystä tuplasti enemmän oppilaita kuin alkuviikosta yhteensä. Mulle tuli luokkaan yksi uusi oppilas, joka ei puhu paikallista kieltä lainkaan. Likka oli aamusta ujo ja hiljainen, mutta ensimmäisen välkän jälkeen hän kutsui mua jo fuckeriksi ja motherfuckeriksi ja fucking fuckeriksi ja sitten fucking motherfuckeriksi. Mahtoi sitä harmittaa, kun ei saanut musta mitään reaktiota. Tervetuloa Wadeyehen.

Tänään ropisi sadekauden viimeisiä sateita. Mulle rupee jo riittämään märkä maa, julmetut lätäköt ja ulkona pyykkien kuivaamisen mahdottomuus. Ei jaksa ripustella pyykkejä ovenkarmeihin ja ikkunoiden säleikköihin. Muksut tykkäävät kyllä leikkiä kurassa. Nämä kaverit olivat matkalla Kiinaan. Naapurin koirakin heräsi sateeseen. Alkuviikon se röhnötti vielä liikkumattomana keskellä tietä.








Arkikuvahaaste 5/5. Perjantai.

Me juostaan Grantin kanssa aamuisin 10 kilsaa, mutta loman jälkeen oli tuo alkuviikko hieman haastava. En päässyt maanantaina enkä tiistaina ylös sängystä. Lisäksi ottaa nuo perkuleen kivet päähän. Mikä näitä suunnittelijoita oikein vaivaa? Nyt menee jo hieman paremmin. Tänä aamuna nähtiin dingo.

Uusi tyttö ei tullut enää takaisin. Ylläri. Mulla oli muutenkin taas vain kolme oppilasta tänään.  Muksut tiesivät kertoa, että kaupungissa on paljon ganjaa, marihuanaa, joten ei ihme, että mun vanhimmat pojat jäivät himaan. Ei ollut kenelläkään muullakaan juurikaan yleisöä luokassa, joten me päätettiin viedä koko koulu uimaan. Muksuja taisi olla yhteensä alle 30 koko yläkoulussa ja lukiossa.

Illalla pojat pelasivat pokeria naapurissa, joten me likkojen kesken istuttiin iltaa meillä ja katsottiin leffaa - tai lähinnä rupateltiin sillä aikaa, kun leffa pyöri telkkarissa. Me saatiin tällä viikolla kaksi uutta opea kouluun, joten puhe kääntyi nopeasti Wadeyen erikoisuuksiin. Tällä viikolla esim. eräs oppilas löi terävän lyijykynän kaksi kertaa toisen oppilaan posken läpi. Mua on oppilas tintannut naamariin. Mitä näitä nyt on. Wadeye kuulostaa aina ihan hirveän pahalta, mutta mä en voi tarpeeksi korostaa, että kylässä on huomattavasti paljon enemmän hyviä juttuja kuin huonoja juttuja. Ne huonot jutut vain ovat tosi huonoja. Ennen kaikkea täällä on hauskaa.










Arkikuvahaaste 6/5+1. Lauantai.

Me sovittiin parin kaverin kanssa, että vedettäisiin nopeat nyrkkeilytreenit heti aamusta, jotta tulisi viikonloppuna tehtyä jotain muutakin kuin katsottua telkkaria. Me nähtiin koulun katoksen alla, jotta voitaisiin olla ulkoilmassa mutta suojassa sateelta. Siinä punnerruksia tehdessä mä sain ihastella jonkun oppilaan taidetta suoraan mun naaman alla. Kyllä on komia.

Päivän monotonian katkaisi pieni välikohtaus meidän pihalla. Grant huomasi, että joku murtautui naapurin autoon ja varasti sieltä aikamoisen setelitukun. Grant lähti perään, mutta kaveri oli niin vikkelä koivistaan, että kyllä me jäätiin helposti toiseksi. Tyyppi hyppäsi meidän korkean verkkoaidankin yli alle sekunnissa. Mä vielä juoksin korttelin sen perässä paljain jaloin minihameessa ja huusin: "Tiputa ne rahat, arsehole!" Paluumatkalla mä sitten noukin kymppejä ja vitosia maasta. Pari mun oppilasta näki koko shown. On niillä ollut sitten kotona kerrottavaa.

Illalla mentiin ihastelemaan auringonlaskua rannalle. Sitä unohtaa, että meillä on nurkan takana aika upea ranta. On kiva päästä välillä haistelemaan raikkaita merituulia, ja tekee jotenkin hyvää nähdä avaria maisemia.










Arkikuvahaaste 5/6+2. Sunnuntai.

Aamusta taas urheilua. Käytiin meidän läheisellä kukkulalla juoksemassa mäkeä ylös-alas. Ilmassa alkaa olla kuivankauden tuntua. Ei ollut niin kuuma ja kostea kuin muutama viikko sitten. Tässä nyt odotellaan enää knock'em down -sateita, jotka takovat pitkät ruo'ot maahan. Siitä kuulemma tietää, että kuivakausi on alkanut.

Grant puuhaili puutarhassa jotain, ja mä väänsin töitä koneella. Me huomattiin, että kone Darwinista pyöri kylän ympärillä, mutta ei laskeutunut. Outoa. Jonkin ajan päästä Grant lähti kävelylle, ja mä aloin vääntää pitsaa sillä aikaa. Kohta mun puhelin soi. Grant oli kävellyt lentokentän vierustaa ja totesi, että siellä on jokin mellakka pystyssä. Lentokone ei pystynyt laskeutumaan, sillä kiitoradalla oli melkoinen joukko tappelijoita vetämässä toisiaan turpaan. Niinpä tietysti. Ja kuinkas muutenkaan.








1 kommentti:

  1. :D On vaan taas mielenkiintoisen kuuloista elo siellä päin maailmaa. Harvassa paikassa varmaan tulee tilanne, että lentokone ei pääse laskeutumaan, koska kiitoradalla tapellaan... Kiitos taas tästäkin päivänpiristyksestä!

    VastaaPoista