On tullut varmaan mainittua, että meillä on ollut hieman kosteahkoa täällä. Märin monsuunikausi kymmeneen vuoteen, kylillä kerrotaan. Se merkitsee sitä, että krokot saavat liikkua hieman isommalla alueella. Tulvavesien mukana myös krokojen reviiri kasvaa. Ei tee mieli uiskennella vesissä, jotka olivat viime (melko kuivahkon) monsuunikauden aikana todettu tuvallisiksi.
Onneksi me löydettiin uusi uimapaikka noin puolen tunnin kävelymatkan päässä. Tämä uimamesta on kahden vesiputouksen yläpuolella. (Tästä muuten huomaa, että mun suomesta on tullut vähän andymccoymaista, sillä mulla kesti aivan liian kauan muistaa sana vesiputous. Mielessä pyöri vain vesilasku, sateenkaari ja vesitippu.) Matkalla merestä on myös tie ja silta. Vaikea krokojen niistä on yli päästä. … Ei varmaankaan täysin mahdotonta, mutta vaikeaa, hyvin vaikeaa…
Me käytiin eräänä sateettomana iltana vähän grillailemassa uimapaikalla. Grilli ja kamat siirtyivät helposti paikalle troopyn takana, ja me käveltiin uimaan. Teki muuten aika hyvää hypätä veteen, vaikkei se viileää kyllä ole. Rankka koulupäivä unohtui aika nopeasti grillikengurua syödessä ja auringonlaskua odotellessa. Voi kunpa täällä voisi juoda vaikka yhden siiderin julkisesti. Mutta kun ei voi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti