Aboriginaalien henkimaailman esi-isät loivat maan, eläimet, ihmiset ja heidän elämäntapansa. Listan viimeinen seikka on tärkeä siksi, että heidän lakinsa eivät muutu. Me valkonahat olemme aina muuttamassa ja viilaamassa lakeja, mutta aboriginaalien lait ovat ikuisia. Kukaan ei kysele, miksi laki on olemassa, mitä tarkoitusta se palvelee, kuka sen on luonut jne. Lakeja ja maan tapoja opetetaan lapsille tarinoiden kautta. Kakadun aboriginaalikansat kertovat tarinaa salamamiehestä nimeltä Namarrgon. Jokavuotiset ukkosmyrkyt muistuttavat Namarrgonin tarinasta ja tarinan opetuksesta.
 |
| Namarrgon oikealla. Barrginjin alhaalla vasemmalla. |
Namarrgonin tunnistaa pannasta, joka yhdistää hänen päänsä, kätensä ja jalkansa. Namarrgonin panta on tehty salamasta, ja ukkosen äänet syntyvät kivikirveistä, jotka sojottavat hänen polvistaan ja kyynärpäistään. Namarrgonin vaimon, Barrginjin, vartaloa koristavat ristiin kulkevat nauhat. Salamat taivaalla ovat Namarggonin lapsia, Aljurr. Aljurr tarkoittaa paikallisella kielellä pientä salamaa.
Aljurr näyttäytyvät meille salamoiden lisäksi myös toisessa muodossa - sirkkoina. Kirkkaan oranssit ja siniset sirkat ilmestyvät näille maille samoihin aikoihin kuin ensimmäiset ukkosmyrskyt muodostuvat monsuunikauden alussa. Tarinan mukaan sirkat ilmestyvät Kakadun aboriginaalien maille etsimään isäänsä Namarrgonia. Niiden voimakas siritys on lasten hätäistä huutoa, ukkonen on isän vastaus lasten huutoon.
Tarinan opetus on hyvin yksinkertainen. Lapsille opetetaan, että sirkkojen ilmestyttyä maisemaan on hyvä etsiä suojaa, sillä ukkoskausi on alkamassa. Nykyään meillä on talot, sähköt, autot, puhelimet ja modernit mukavuudet, mutta muutama tuhat vuotta sitten opetus on ollut tärkeä. Musta on kaunis ajatus, että tarina elää edelleen.
Namarrkon is the Lightning Man.
His body is shaped like a praying-mantis.
He makes lightning flashes with his lightning rods that go around his body. This is Namarrkon’s power source to light up the clouds and the sky.
Namarrkon has axes on his shoulders and his knees. When he comes to earth as a lightning strike, he uses the axes to split trees.
We can hear Namarrkon’s thunder from late October. That’s when he tells Aboriginal people that bush tucker like red apple, green plum and black plum is ready to collect to eat. This is the start of the ‘build-up’ season.
Namarrkon stays from late October and gets stronger through the wet season. In January and February we see him strike trees and split them with his axes. He goes away in early March.
When we hear the last thunder roar, that’s when Namarrkon is saying, “Bo bo, I’m going away, and I’ll see you mob next year.”
- Leslie Nawirridj -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti