Kun olimme toipuneet Elloran luolista, tai lahinna sielta paluusta, suuntasimme kohti Ajantaa. Elloraan paasee helpoiten paikallisten jeeppien kyydissa. Jeepit toimivat silla periaatteella, etta jokainen maksaa konttasumman jeeppiin noustessaan ja jaa sitten pois kyydista haluamassaan paikassa. Jeeppikuskit tietysti ottavat kyytiin mahdollisimman monta asiakasta tienatakseen mahdollisimman paljon rahaa. Menomatkalla Elloraan meita oli kuuden hengen jeepissa 24 ihmista, paluumatkalla 27. Erityisen rattoisan matkasta teki aikaisemmin mainitsemani kolmen kaistan kaytanto ja mies, joka istui vasemmalla puolellani ja hiplasi vatsaani koko matkan.
No mutta siis... se Ajanta. Ajantan luolat toimivat aivan samalla periaatteella kuin Elloraan nakerretut temppeliluolat. Ajantan luolilla on mielenkiintoinen historia. Ajantan luolat ovat huomattavasti vanhemmat kuin Elloran. Ajantan luolat on hakkaaminen on aloitettu 200 vuotta ennen ajanlaskun alkua ja paatetty 800 vuoden paasta. Elloran luolien suosio johti lopulta siihen, etta Ajantan luolat hylattiin ja lopulta niiden olemassaolo unohtui kokonaan. Viidakko valtasi luolat nopeasti, ja ne loydettiin uudelleen vasta vuonna 1819, kun englantilainen metsastysseurue sattui paikalle.
 |
| "I say, old chap, there appears to be a rather sizable hole in the cliff face!" |
Koska Ajantan luolat olivat hylattyja ja kokonaan unohdettuja, ne ovat sailyneet hyvin. Ajantassa on edelleen nahtavissa freskot, jotka Ellorasta ovat jo rapisseet pois. Freskoissa kuvataan jokapaivaista elamaa, sotia ja jumalia. Tuntuu uskomattomalta katsella 2200 vuotta vanhaa maalausta, olla tietoinen siita, etta tassa joku maalannut tarinaa maailmasta, joka on niin erilainen kuin omani.
Ajantan luolien valmistumisajasta on hyvin erilaisia kasityksia. Eras professori on esittanyt, etta luolat ovat valmistuneet alle 20 vuodessa. Se tuntuu mahdottomalta, kun holmistelee luolien syvyytta, leveytta ja sita, miten yksityiskohtaisia patsaat ja seinien maalaukset ovat.
Intiassa reissatessa on tullut tormattya monenmoisiin reissaajiin. Goalla oli uskomattoman paljon venalaisia turisteja, ja taalla pohjoisemmassa on paljon espanjalaisia. Meilta kysytaan aina paivittain vahintaan kolmisenkymmenta kertaa, mista maasta olemme kotoisin:
- Namaste! Sir, your native country?
- Australia.
- Aaaah, Ricky Ponting! And madame, your country?
- Finland.
- Aaaah, England. Very lovely place.
- No, Finland. FIN-land.
- Jaa jaa. England, England.
- FINLAND.
- England, England, yes, I know England very well.
Ajantassa tormasimme mieheen, joka oli kuin olikin yllattaen kuullut Suomesta:
- Madame, look into my shop, madame! Where from, madame!
- Finland.
... syva hiljaisuus....
- Mitta kulu, haista paska, hellurei!
 |
| Apinakuvaan on aina hyva lopettaa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti