Näköreikaongelmia

Muutaman viikon ajan ennen lomia mun vasen silmä oli aina aamuisin turvoksissa. Muutaman tunnin kuluttua silmä oli taas aivan normaalin näköinen. Grant naureskeli, että hän pierii aina illalla tyynylle ja mä sitten aamulla herään aina toinen silmä ummessa. Pari ekaa päivää mua nauratti, sitten ei enää huvittanut.

Loman aikana kävin Darwinissa ja Balilla. Silmä edelleen sökönä, mutta ei niin pahasti kuin aiemminkin. Heti kotiin tultua ensimmäisenä aamuna silmä oli taas jumissa. Olisi ehkä aika käydä klinikalla.

Meidän klinikka on aikamoinen tapaus. Sieltä on lähetetty aivokasvainpotilaita kotiin asperiinin kanssa usean kuukauden ajan. Todella surullinen tapaus. Vielä surullisempaa on se, että mun täytyi käyttää monikkoa: aivokasvainpotilaita. Näitä asperiinitapauksia on nimittäin enemmän kuin yksi. Hävetkää!

Mä keräsin kaiken rohkeuteni ja kärsivällisyyteni ja kävin klinikalla. Sairaanhoitaja oli sitä mieltä, että mua on purrut kärpänen. Noin kolmen viikon ajan mua on purrut aina aamuisin kärpänen ja vielä samaan silmään. Tämä oli sairaanhoitajan teoria.

Mä nauroin ensin, sillä mä luulin, että sairaanhoitaja laski leikkiä. Mutta ei. Hän oli aivan tosissaan. Sairaanhoitajan mielestä oli täysin uskottavaa ja jopa todennäköistä, että kolmen viikon ajan mun makuuhuoneessa on pörrännyt kärpänen, joka on juuri ennen herätyskelloa laskeutunut aina samaan paikkaan ja puraissut. Helposti sitä luulisi, että joka toinen aamu se olisi vaikka puraissut oikeaa silmää. Sitten tämä kärpänen on vielä seurannut mua Darwiniinkin. Eikä tässä vielä kaikki. Ilmeisesti kärppäsellä on ollut myös lento Balillekin, sillä mun silmä oli sielläkin aamuisin turvoksissa. Helvetin nokkela kärpänen.

Sain sentään meidän koulun terkkarilta silmätippoja. Mä en enää klinikalle mene, vaikka olisi valtimo auki.