Singapore taas

Meillä oli paluumatkalla vielä pari päivää Singaporessa. Neljäs tai viides kerta viimeisimpien 12 kuukauden aikana, kun on tullut käytyä Singaporessa. Ei sinänsä, eihän kaupungissa mitään vikaa ole. Ehkä on nyt jo kuitenkin tarpeeksi valokuvia siitä satama-altaasta, sen reunalla kyyhöttävästä patsaasta ja sen toisella puolella olevasta hotellista.

Mä olin käyny aikasemmalla reissulla Singaporen pilvipuutarhassa mutta Grant ei, joten me käytiin tsekkaamassa se. Rakennus on aika komea. Se on monta kerrosta korkea kasvihuone, jonka keskellä on vuori. Sumuttimet tuuttaavat vettä, joka muodostaa pilvikerroksen vuoren huipulle. Kasvihuoneessa kukoistavat sellaiset kasvit, jotka tykkäävät asustaa korkeilla vuorilla – kylmässä ilmassa, pilvien peitossa.

Eipä me muuta taidettu sinä päivänä duunatakaan. Käveltiin ympäri Singaporea. Pysähdyttiin lähes jokaisessa matkan varrelle sattuneessa ruokakeskuksessa, sillä Singaporen sapuska on kyllä pirun hyvää. Täällä asuu ihmisiä lähes mailman joka kolkasta, mikä merkitsee sitä, että ruokaa on myös mailman joka nurkasta. On curryja, on nuudeleita, on laksaa, on mereneläviä, on pihvejä, on sushia, on oikeastaan ihan mitä tahansa, mitä osaa pyytää.

Seuraavana päivänä käytiin mullekin uusissa maisemissa. Singaporen eteläpuolella on Sentosa-saari, joka on ilmeisen täynnä kaikeemoista turistirallia. On Madame Tussaudsia, jonkinmoisia merihuvipuistoja pingviineineen ja delfiineineen ja sitten on Universal-studiot. No, tietenkin sinne. Ei nyt mikään Disney World, mutta en ole aiemmin moisessa mestassa käynyt, joten mulle tarpeeksi vakuuttava kokemus.

Me käytiin jokaisessa vuoristoradassa – jopa Sesame Street –junassa, joka liikkui noin viiden kilometrin tuntivauhtia. Transformers-ralli oli paras. Vouhotus sisälsi 3D-spektaakkelin, jota seurattiin vuoristoradan vaunusta. Oli kyllä sen verran sekaisin kaikki aistit, että mä en osannut sanoa, liikkuiko vaunu vai liikkuiko vain videokuva. 

Helposti meillä meni siellä koko päivä. Meidän lento oli joskus puolenyön aikoihin, joten me ajateltiin käydä katsomassa vielä elokuva. Universalin innoittamana. Me palattiin takaisin itse Singaporen-saarelle ja todettiin, että me missattiin elokuvan alusta noin kymmenen minuuttia. Sitten pohdittiin, ehditäänkö odottelemaan seuraavaa näytöstä. Grantin mielestä hyvin ehditään, mun mielestä ei ehkä niinkään. Päädyttiin sitten hakemaan meidän laukut hotellilta ja kokeilemaan onnea uudestaan elokuvateatterissa, joka oli hieman lähempänä lentokenttää. Ja hyvä niin, sillä hotellilla kävi ilmi, ettei meidän lento ollutkaan puolelta öin. Hups. Ei kun kentälle! Kerettiin.