Meillä on urheiltu, mutta on meillä oltu oikein kultturellejäkin. Oli nimittäin taas jokavuotiset Wadeye-festarit. Viime vuonna festarit olivat pienoinen pettymys, sillä kylässä oli jonkinlaista draamaa eikä kemuista oikein tullut mitään. Me väännettiin naamarit ja käveltiin letkassa kylän läpi, ja siinä se sitten olikin. Muuta ei tapahtunut.
Tänä vuonna oli tietenkin myös naamarikekkerit. Muksut läträsivät liimaa ja glitteriä naamareihin. Mä väänsin pilleistä itselleni rillit. Sitten me käveltiin kylän läpi.
Tänä vuonna oli kemupaikalle järkätty muutakin toimintaa. Koulun ruokabudjetti oli hieman väljä, joten koulu tarjosi kylälle sapuskat. Grilli oli kuumana koko iltapäivän, ja sieltä tuutattiin makkaraa kuin liukuhihnalta. Mä maalasin muksujen naamoja.
Illalla oli disko, kuten täällä sanotaan. Paikalliset bändit takovat sähköurkuvinkunaa ja epävireistä laulua, ja muksut heittävät voltteja hiekassa. Silti oli hyvä meininki.
Kylässä on ollut pitkään tosi rauhallista. Ei ole juurikaan ollut tappeluja, ja jotenkin tunnelma on vapautunut. Katsotaan, kuinka käy, kun jengi tulee sadekaudeksi takaisin ryteiköstä kylään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti