Enkös mä just mennyt sanomaan, että meillä on ollut yllättävän rauhallista. Sitten alkoi rytistä. Nimittäin pelti.
Oli kaksi kolaria ihan muutaman päivän välein. Kummassakin kolarissa oli kuskina paikallinen mies. Kummankin kolarin syyllinen otti jalat alleen ja lähti pakoon.
Ensimmäinen onnettomuus tapahtui, kun kuski ajoi tuhatta ja sataa. Auto lähti lapasesta ja osui puuhun. Kellään ei tietenkään turvavöitä. Muksut lensivät ikkunoista. Ihmeen kaupalla kenellekään ei käynyt kauhean pahasti. Kuski pääsi noin kilometrin päähän, ja sitten joku paikallinen heppu taklasi sen maahan ja kiskoi niskavilloista poliisiasemalle.
Toinen onnettomuus tapahtui, kun kuski ajoi tuhatta ja sataa. Auto lähti lapasesta ja osui puuhun. Kellään ei tietenkään ollut turvavöitä. (Kuulostaako tutulta?) Mutta nyt lähti henki. Auto pyöri ennen puuhun osumista kolme kertaa ympäri. Kuskille ei käynyt kuinkaan, mutta kaverilta läksi nirri. Sitä en tiedä, mitä tapahtui sen jälkeen, mutta kuski päätti, että on turvallisempaa lähteä ryteikköön.
Kolme päivää meillä pyöri helikopterit taivaalla ja erikoisjoukot Darwinista nurkissa etsimässä kuskia. Ei löytynyt. En tiedä, tuliko kuskille nälkä vai paha mieli, mutta omin nokkineen se sieltä kotiin tuli. Sitten hän ilmoittautui poliisille.
Joskus aikoinaan mulle joku täällä kauan asunut kertoi, että jos sattuu auto-onnettomuus ja osuu vaikka lapseen, niin ei kannata pysähtyä vaan ajaa suoraan poliisilaitokselle. Jos on "turvassa" sellissä, on paikallisten paha hakata hengiltä. Silloin säikäytti. Nyt epäilen, että ei pidä paikkaansa. Mutta se, että kummatkin sällit lähtivät livohkaan, pistää kyllä miettimään. Ehkä he eivät pelänneetkään poliisia…
Kuski oli poliisilaitoksella pari tuntia. Sitten se oli ohi. Ei selliä, ei vankilaa, ei tutkintaa, ei mitään. Kylässäkin oli vielä hiljaista. Ei tappelua, ei huutoa, ei mellakointia. Mitä ihmettä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti