28. marraskuuta 2013

The Game of Rods



Lähdettiin pokien kanssa kalaan, kun ei oikein ole tämän jakson aikana tullut käytyä pusikossa. Me pakattiin autot lauantaiaamuna kello seitsemän lähtökuntoon. Eihän meillä varsinaisesti mihinkään kiire ole, mutta täällä tapahtuu kalastus siedettävän lämpötilan ja vuoroveden rytmin mukaan. 




Me ajettiin ryteikköön puolisen tuntia - ei kauhean kauas. Päätieltä poikettuakin pikkutiet olivat vielä yllättävän hyvässä kunnossa. Ei ole satanut paljon viime aikoina. Perillä meitä odotti pieni outstation. Paikallisille on rakennettu pieniä mökkejä heidän perinteisille mailleen. Mökeissä on yleensä muutama makuuhuone, ulkohuussi, ulkokeittiö, varjoinen katos pihalla ja aurinkopaneelit. Yleensä mökeissä on myös graffiteja ja tagejä ympäri seiniä, rikotut ikkunat, roskaa joka puolella, lasinsiruja lattialla ja kattotuulettimet rikki. Kai se on vaikea kunnioittaa omaisuutta, jonka eteen ei ole tikkua laittanut ristiin.





Meidän kalastusreissu ei oikein onnistunut. Mun koukku jäi jumiin heti viiden minuutin kalastelun jälkeen. Sitten Grant kiskoi joesta ylös myrkyllisen kissakalan. No, kiitti. Seuraavaksi Grantin ja toisen kalastelijan siimat menivät sekaisin ja samalla kaverin koukkuun kävi toinen kissakala, mutta tämäpä päätti uida vedessä makaavan puun rungon ympäri ja jäädä jumiin. Sielläpä olivat sitten kaksi siimaa jumissa. Me ajateltiin venailla laskuvettä, jolloin puunrungon lähettyville uskaltaa mennä ja irrottaa koukun. Krokot ovat tällöin syvemmällä. Tällä aikaa rapu kävi jumiin jääneen kissakalan kimppuun ja alkoi syödä sitä elävältä. Ei saatu kiinni kalaa eikä rapua. Siimat edelleen jumissa.







Kolmannen kalastelijan vapaan kävi kiinni kala, joka näytti napanneen kunnolla kiinni, sillä vapa hetkahti aika mojovasti. Sitten vapa mätkähti laiturilta mutaiselle joenpenkalla. No, perkule! Milläs sen nyt hakee, kun siellä on niitä krokoja. Ennen kun ehdittiin miettiä pelastusoperaatioita sen enempää, koukkuun jäänyt kala kiskoi koko vavan jokeen. Tunteja myöhemmin neljäs kalastelija sai koukkuunsa kolmannen kalastelijan siiman. Aikamoinen sattuma! Kolman kalastelija kelaili siimaa hiljalleen, ja sitten kuului räks. Neljännen kalastelijan helkutan kallis vapa napsahti poikki, mutta saatiinpa me sentään talteen kolmannen kalastelijan parin kympin vapa. Ja se kala, joka sen vei mennessään. Joka oli myrkyllinen kissakala.







Oli selkeästi aika lähteä kotiin. Joessa uiskenteli sitä paitsi nelimetrinen kroko.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti