Viikonloput tuppaavat olemaan täällä hyvin samankaltaisia. Me ollaan kaveriporukan kanssa ruvettu tekemisen puutteeseen järkkäämään leffailtoja. Meidän valkkaamat leffat eivät ole viimeisimpiä kassahittejä, vaikka niitäkin olisi mukava toki katsella, sillä meidän lähin leffateatteri on noin kuuden tunnin ajomatkan päässä - tai voihan sitä lentääkin Darwiniin alle tunnissa, mutta leffalle tulisi hintaa silloin noin viitisen sataa dollaria plus majoitukset.
Meidän valkkaamiemme leffojen teema on elokuva, josta minä pidän mutta jota muut eivät ole todennäköisesti nähneet. Ei ole muuten niin helppo valkata kuin kuvittelisi. Jos kaksi muuta meistä kuudesta on nähnyt elokuvan, se ei kelpaa. Tässä elokuvat tältä kierrokselta.
1. Davey ja HOT ROD. SNL-hemmot tekivät elokuvan. Ei naurattanut. Tämä oli sarjassa joku willferrel tai benstiller tekee urheiluelokuvan, jossa on hassun hauska päähenkilö ja älytöntä mieshuumoria. Blades of Glory. Talladega Nights. Dodgeball. Waterboy. Semi-Pro. Paitsi tässä ei ollut edes Will Ferrelliä tai Ben Stilleriä. Buu.
2. Saara ja EASTERN PROMISES. Koko. Elokuvahistorian. Paras. Taistelukohtaus. Ikinä. (Klik.)
3. Mikhaila ja THE SECRETARY. Ei huono ollenkaan. Onko Maggie Gyllenhaal ollut ikinä huonossa leffassa? Olipas hyvä.
4. PT ja LUCKY NUMBER SLEVIN. Ei kai tämäkään huono ollut. Vaikea tosin sanoa, kun mä nukuin ensimmäisen tunnin elokuvasta. Me herättiin aamulla taas viideltä kalastusreissua varten. Aamulla on paljon miellyttävämpää seistä auringossa, ja nousuvesi oli korkeimmillaan kuudelta, joten aikainen aamu oli välttämättömyys. Oltiinhan me kotona jo ennen puolta päivää, mutta mä olin ihan tohinoissani, sillä yhtäkkiä päivässä olikin monta tuntia enemmän aikaa touhuta kaikenmoista. Toiset meni nokosille. Sitten se päivä lyheni sieltä toisesta päästä. Itse elokuvasta voi sanoa sen verran, että se tuntui olevan amerikkalaisten tekemä Guy Ritchie -elokuva, mikä meinaa sitä, että kaikki piti selittää moneen kertaan. Mitään ei jätetty rivien väliin. Plääh.
5. Dom ja FULL METAL JACKET. Miten multa on jäänyt katsomatta näinkin hyvä leffa? Olihan se sitä samaa Vietnam-kauraa, mitä on jauhettu moneen kertaan aiemminkin, mutta elokuva kyllä vei mukanaan aika pirun kovasti. Mä ja Mikhaila huomattiin, että monessa elokuvan jännittävässä kohtauksessa me kopioitiin näyttelijän liikkeitä. Kun sotilas kurkkaa kulman taakse, me kurkoteltiin kaulaa samaan suuntaan. Kun yhtäkkiä nurkan takaa tulikin vastaan sala-ampujan luotisade, me vedettiin kaulat äkkiä takaisin. Se on hyvän elokuvan merkki. Dom varoitteli, että yksikään tyttö, jolle hän on elokuvan näyttänyt, ei ole siitä pitänyt. Meihin kyllä upposi.
6. Grant ja A SIMPLE PLAN. No, olihan tä nähty aikaisemminkin. Bill Paxton oli huono niin kuin aina, ja Billy Bob Thornton oli hyvä niin kuin aina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti